Puhtaalta pöydältä

Uusi vuosi on aina monessa asiassa käännekohta ja uuden alku. Monelle urheilijalle se nollaa edellisen vuoden treenilaskurit ja usein myös suunnitelmat seuraavalle vuodelle hahmotellaan tässä vaiheessa.  Minulla urheilulliset kohokohdat löytynevät harvoista teksteistäni aika heposti.

Kevät 2012 ja ensimmäisiä pyörälenkkejä maantiepyörällä

Vuosihan oli jokatapauksessa ihan loistava. Toki ajattelin vuoden sujuvan hieman erilailla kuin se lopulta menikään, mutta eikös se usein menekin niin. Elämä kun on yllätyksellistä. Toisaalta kaikilla osa-alueilla (uinti, pyöräily, juoksu) treenasin kilometreissä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä siitäkin huolimatta, että syksylle tuli parikin pitkää treenitaukoa loukkaantumisten johdosta. Pyöräilyn treenimäärät painottuu selvästi alkukesään ja uinnissa taasen kolme leiriä piti huolen kilsojen kertymisestä.

Tuloksetkin puhuvat puolestaan. Vuoden aikana tuli tehtyä monta henkilökohtasta ennätystä. Kaikista mahtavista reissuista, elämyksistä ja kokemuksista puhumattakaan.

Haasteena tälle vuodelle siirrän viime vuotisen haasteeni, jota en saanut toteutumaan eli juoksukilometrejä saisi kertyä enemmän kuin uintikilometrejä. Ei se paljosta jäänyt puuttumaan, mutta syksyn juoksujen tyssääminen näkyi nyt kyllä isona lovena juoksumäärissä.

Kilpailullisesti tämä vuosi tulee toistamaan edellistä. Syksyllä on pääkisat eli Mastersien EM-uinnit Hollannissa ja niitä täydentää lyhyen ja pitkän radan SM-uinnit. Triathlonin osalta kesä on vielä auki, mutta eiköhän Kiskossa taas rehkitä. Joku toinen ja kolmaskin koitos olisi kiva saada aikatauluun. Juoksun osalta ilmoitin itseni ja personal trainerini uuden vuoden aattona Länsiväylä juoksuun huhtikuulle. Onpahan tähtäin asetettu ja toivottavasti se potkii myös ahkerammin lenkkipolulle.

Avovesitreenit Oittaalla

PT:ni eli ukkokultani tähtäimessä on myös erinäköisiä kestävyyskoitoksia ja niistä voikin lueskella enemmän edustamansa seuran sivuilta. Viime vuoden rankin koitokseni olikin varmasti penkkiurheilusessioni syyskuulta, kun 14 tuntia jännitin Ö till Ö kilpailun etenemistä. Tämä kisa on vaatimattomasti myös listattu maailman yhdeksi rankimmista kestävyyskilpailuista. Tämän kisan suoritus ei meidän perheessä kuitenkaan vielä riitä meriitiksi Ironmaniin osallistumiseen, vaan olen asettanut vaatimukseksi puolimatkan ja maratonin suorittamisen. Joroinen kutsuu siis ainakin yhtä meiden perheen jäsentä...

Treeneihin panostetaan tänä vuonna kotimassa eikä ulkomaanleirejä ole suunnitteilla. Uintileirejä ainakin Vierumäellä ja toivottavasti joku pyörän tehoviikonloppu keväällä olisi kova sana. Kaiken kaikkiaan intoa puhkuen vuodelle 2013!