Sitkeän kesäyskän jälkeen ja lähes kolmen viikon
urheilutauon jälkeen addikti pääsi vihdoin nauttimaan kropan hallinnasta ja
kipeistä lihaksista.
Kevyttä paluuta yritettiin bodybalancen ja seinäpilateksen
avulla. Bodybalancehan on sekoitus Tai Chi:tä, pilatesta ja joogaa.
Periaatteessa ihan kevyttä, jos siis hallitsee keskikroppaansa ja tasapainoa.
Treenitauon jälkeen lihakset olivat kuitenkin ihmeissään tällaisesta ”sisäisen
tasapainon ja harmonian etsinnästä” kuten tuntia kuvataan.
Seinäpilateksen ohjaaja onneksi osasi heti palauttaa meidät
ensikertalaiset maan pinnalle ja kertoi, että tunti tulee olemaan rankka ja
seuraavana päivänä paikat tulee olemaan kipeät. Seinäpilates kun ei hirveästi
muistuta lyhyempää kaimaansa pilatesta. Yhteistä toki on kehonhallinta ja
liikkeen virtaavuus.
Seinän varassa killuva kuvaaja. |
Seinäpilateksen teho aloittelijoille perustunee kauhusta
jäykkänä pidettäviin lihaksiin. Roikkuminen seinästä vyön varassa koettelee
myös insinöörin uskoa fysiikanlakeihin. Kun tunnin edetessä luotto kasvaa, voi
liikelaajuuksista saada tehoa myös niihin löytämättömiin lihaksiin. Oman kropan
liikkeen lisäksi lisävastusta ja monipuolisempaa treeniä saa erilaisista
seinään kiinnitettävistä kuminauhoista joilla tehdään käsi- ja jalkaliikkeitä.
Puoltoistatuntisen kruunaa venyttely ja apinamainen roikkuminen seinällä
pää alaspäin. Seuraavana päivänä tosiaan oli lihakset kipeänä ja lantio
mustelmilla seinävyöstä. Kokemus oli kuitenkin huikaiseva, joten joutunen
suosittelemaan tätä ainakin eräänlaisena elämyksenä. Kolmiulotteiset liikkeet
soveltuvat vieläpä erityisen hyvin uimareille.
Sen sijaan että alkaisin itkuvirren sairastamisesta kesällä
parhaaseen treenikauteen, päätänkin tämän siihen ihanaan tunteeseen, kun pääsee
taas urheilemaan tauon jälkeen ja tuntee lihaksissa maitohappoa, tärinää ja
väsymystä. Tämän kevyen paluun jälkeen onkin mukava lähteä keräämään näitä
tuntemuksia vedessä, maantiellä ja lenkkipoluilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti