Matkaennätykset paukkuu

Tänä vuonna olen ensimmäistä kertaa elämässäni vetänyt yli 100 km pyörälenkin. Ensimmäinen osui ihanalle kevätreissullemme Espanjaan, josta täytynee vielä kertoa myöhemmin enemmän. Toinen tehtiin Lappeenrannassa järvimaisemissa Espanjan matkakavereidemme kotimaisemissa. Meneehän se kun on aikaa ja voi tehdä muutaman kahvilapysähdyksen. Muutenkin keskivertolenkkini on pidentynyt roimasta. Kilometrikisassakin ennätykset paukkuivat jo elokuun alussa kun rikoin ensimmäistä kertaa 1000 km rajan. Kilometrikisa alkaa vasta toukokuun alusta, joten esim. nuo Espanjan kilometrit eivät sinne ole rekisteröityneet.

Toinen matkaennätykseni paukkui avovesiuintikisoissa. Osallistuin Kangasalla järjestettyihin pohjoismaisiin mestaruusuinteihin 5 km matkalla. Seuraavana päivänä olisi ollut tarjolla myös Masters lähtö 3 km matkalla, mutta halusin kokeilla tuota pidempää kisamatkaa. Sijoituksista ei tarvinnut haaveilla, sillä mukana oli parikymppisiä avovesispesialisteja ja muutama nuori suomalainen uintilupaus. Kokemus oli ihan mukava vaikka tylsäähän se oli yksin paukuttaa kaksi kierrosta 2,5 km rataa. Aallokkoa oli sen verran etten juuri muita uimareita matkalla nähnyt. Viimeisenä ei onneksi tarvinnut maaliin raahautua. Loppuaikakin oli mukavasti 1.22,37.

Seurailin tuloksia koko viikonlopun ajalta ja hämmästyttävintä oli huomata, että nuo samaiset avovesihirmut uivat lauantaina 10 km kilpailumatkan tismalleen samaan aikaan kuin perjantaina. Siis kun kertoi perjantain tuloksen kahdella sai loppuajan 10 km matkalle. Ovat ne kyllä yhdenlaisia dieselkoneita!