Kesäharrastukseni triathlon

Kesäharrastukseni muuttuu kesä kesältä vakavammaksi. Tänä kesänä tavoitteeni oli osallistua jo huikasevasti kahteen kilpailuun edellisen kesien yhden sijaan.

Kisko-triathlon 2013, miesten lähtö

Kesäkuun alun Sääksi-triathlonin sprinttimatka (750-20-5) oli tarkoitus olla mukava harjoitus Kiskon perusmatkalle. Perusmatkaa pitempiä matkoja en ole harkinnutkaan ja tuollainen vajaan kolmen tunnin ponnistus onnistuu näillä treenimäärillä ja uimarin pohjilla vielä mainiosti.

Sääksi tarjosi mukavat puitteet kirkkasvetisen, lähdepohjaisen järven ja suhteellisen tasaisen maaston muodossa. Kävimme paria viikkoa aiemmin testaamassa pyöräreitin. Päätimme myös samassa yhteydessä tulla kisapaikalle jo edellisenä iltana ja yöpyä läheisellä opistolla. Kisa kun alkoi jo klo 9.

Itse kilpailu meni uinnin osalta kohtuullisesti. Ikäsarjojen SM-lähdössä miehet ja naiset starttasivat yhtäaikaa. Änkesin eturiviin ja pelkäsin isojen korstojen jyräävän mut lähtöjuoksussa (järvi oli jonkin matkaa varsin matalaa), mutta ihan hyvin pääsin uinnin päälle. Uintiseuraa riitti hyvin ja lopussa vielä ohittelin hyytyviä lihaskasoja. Ihan parhaaseen vauhtiin en mielestäni päässyt.

Pyöräily meni huikasevan reipasta vauhtia ja nautin vauhdin hurmasta. On se jännä etten näytä saavan tuollaista menoa irti muuten kuin numerolappu rinnassa. Porukkaa tulikin alussa vain maltillisesti ohi. Loppumatkasta reitti muuttui mäkisemmäksi ja allekirjoittaneen jalat hapotti. Mukavasti kerrytetty reilun 30 km/h keskarit alkoi tippumaan, mutta selvisin kuitenkin kohtuullisen voimissani vaihtoon.

Juoksu lähti yllättävän kepeästi vauhtiin ja ohittelin pari tyyppiä ja olin kolmannen peesissä varsin pitkään. Tämän leidin ohitin reilu kilometri ennen maalia. Paljon ei loppumatkalla tehoja kropasta kuitenkaan saanut irti ja niinpä loppukirissä tämä ohitettu meni menojaan. Tuloksista vielä selvisi, että kisasimme samassa sarjassa, höh!

Tässä vielä iloisesti edellä.

Kokonaisuudessa olin kisaan erittäin tyytyväinen. Kaikki ennakkoon ajatellut tavoiteajat paukkuivat rikki. Sijoitus SM-sarjassa (N35-39) oli lopulta 7. mutta iloisesti yllätyin siitä tosiasiasta, että mitallille matkaa oli vain 1,5 minuuttia (loppuajan ollessa 1h25min). Kilpailun tasosta mulla ei toki ole mitään tietoa, kun en kanssakilpalijoita (vielä) kovin hyvin tunne. Mutta näillä treenimäärillä täytyy olla vain tyytyväinen.

Iloinen kesäkauden aloitus vaihtui siis jo aikaisemmin mainitsemaani sitkeään yskään. Kiskossa olin kuitenkin mukana kisaturistina ja mukava ensikokemus sekin. Kameralla oli töitä ja sekin oli varsin vauhdikasta puuhaa. Loppukesästä en enää kisoihin halunnut ilmoittautua, koska keskittyminen kohti uinnin EM-kisoja on kuitenkin päätavoitteeni.

Muitakin merkkejä kesäharrastuksen vakavoitumisesta on havaittavissa. Pyörälenkit ovat pidentyneet ja talven harjoittelua on täydennetty spinningin muodossa. Pyörääni on ilmestynyt lisätangot, joita kaikista ennakkomanaamisista huolimatta olen oppinut käyttämään. Juoksuunkin olen panostanut vähän enemmän ja lisännyt juoksu(kisoja)tapahtumia ohjelmaan. Ensi vuonna ollaan taas uuden tilanteen edessä kun olen suunnitellut jättäväni uinnin MM-kisat Kanadassa väliin ja kesä on niin sanotusti vapaa täytettäväksi vaikkapa triathlon kisoilla.

Tiukkaa trikoota

Suomesta on haastava ostaa uintiin välineitä. Varsinkin kisatason uikkarit on haettava maahantuojilta tai tilattava ulkomailta. Itse olen turvautunut jälkimmäiseen varsinkin sen ykköstykki lahjeuikkarin kohdalla. Hintakin näytti olevan useamman kymmenen euroa edullisempi vaikka punnan kurssi ei meille tällä hetkellä kovin hyvä ole. Tilaus lähti siis tutun brittiläisen uintikaupan suuntaan.

Merkkiuskollisuutta on ihan käytännön syistä helppo ylläpitää. Koot on yhtenevät mallista toiseen.  Itse olen päätynyt Speedoon, jonka aiempi kisapuku LZR on ollut ihan huippuhyvä päällä. Kyseinen puku on jo loppuunmyyty ja tilalle Lontoon Olympialaisten alla lanseerattiin Fastskin3. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että Areenan puvut ovat herkullisen värisiä (mutta myös järjettömän kalliita) ja niitäkin hetken netissä katselin.

Vaikka Speedon on varmasti muokannut uudesta FS3:sta ominaisuuksiltaan parempaa kuin edellinen LZR oli, on ulkonäössä silti menty minustaa harppaus taaksepäin. Siinä kun LZR oli tyylikäs kokomusta puku, niin FS3:n kolme eri mallia on saanut mahan etumukseensa jotain ihmeen värikkäitä vauhtiviivoja. Kallein malleista (Super Elite) on tässäkin suhteessa parhaimman näköinen.

Uunituore uikkari

Hinnat ovat toki Olympialaisten jälkeen hieman tuulleet alas, mutta silti reilu kolmestaa euroa tuosta kalleimmasta mallista oli minulle hieman liian suolainen hinta. Tietojen perusteella toiseksi paras malli (Elite) ei pitäisi paljon ominaisuuksissa hävitä. Niinpä päädyin ostamaan sen. Tärkeintä puvussa on se että se istuu hyvin ja on jämäkkä ja tuntuu topakalta päällä. Ominaisuudet toki tarkoittavat myös sitä, että pukeminen on varsin haasteelista ja aikaa vievää. Oma pukuni saapui pari viikkoa sitten ja nyt vihdoin olen sitä myös päälle kokeillut. Yksin sen pukeminen ei kuitenkaan onnistu, vaan apua tarvitaan varsinkin pukemisen loppuvaiheessa. Hyvältä tuo puku silti vaikuttaa ja pian sitä pääsee kisoihinkin kokeilemaan.

Välineurheilua 2

Viime vuonna tähän aikaan en ollut vielä montaa kymmentä kilometriä pyöräillyt. Eipä nuo treenimäärät nytkään päätä huimaa. Olen kuitenkin pari kertaa ulkoiluttanut kilpuriani pidemmän lenkin merkeissä. Pyöräily on ehdottomasti huonoin lajini ja olen siinä kyllä todella amatööri isolla A:lla. Totesinkin, että jos pyöräilyyn tarvittaisiin ajokortti tuskin pääsisin inssistä läpi. Mutta sitkeästi yritän kuitenkin viedä tätäkin lajia uudelle tasolle.

Tämän vuoden juttu näyttää kohdallani olevan välineurheilu. Kilpurini sain jo toki viime vuonna, mutta tänä vuonna vihdoin rohkaistuin kokeilemaan lukkopolkimia. Parin pitkän lenkin kokemuksella näytän pysyvän niillä pystyssä ja pääsevän mukavasti eteenpäin. Siinä kait tärkeimmät kriteerit. Työmatkaa tulen kuitenkin vielä taivaltamaan hybridilläni turvallisesti lenkkarit jalassa.

Tasapuolisuuden nimissä piti vielä juoksuvarustustakin päivittää. Lenkkarit olikin jo hankintalistalla, mutta uutena  kokeiluna hankin sinne oman jalan mukaisesti muotoillut pohjalliset. Parin lenkin jälkeen vaikuttaa erittäin lupaavalta.

Yhteenvetona voinee sanoa, että hyvät ja toimivat välineet tuovat mukavuutta treenaamiseen. Parhaimmassa tapauksessa myös estävät vammoilta. Kuntoa ne eivät kuitenkaan kohota, siihen kun auttaa vain raaka työ.

Jalkineita joka lähtöön