Välineurheilua 2

Viime vuonna tähän aikaan en ollut vielä montaa kymmentä kilometriä pyöräillyt. Eipä nuo treenimäärät nytkään päätä huimaa. Olen kuitenkin pari kertaa ulkoiluttanut kilpuriani pidemmän lenkin merkeissä. Pyöräily on ehdottomasti huonoin lajini ja olen siinä kyllä todella amatööri isolla A:lla. Totesinkin, että jos pyöräilyyn tarvittaisiin ajokortti tuskin pääsisin inssistä läpi. Mutta sitkeästi yritän kuitenkin viedä tätäkin lajia uudelle tasolle.

Tämän vuoden juttu näyttää kohdallani olevan välineurheilu. Kilpurini sain jo toki viime vuonna, mutta tänä vuonna vihdoin rohkaistuin kokeilemaan lukkopolkimia. Parin pitkän lenkin kokemuksella näytän pysyvän niillä pystyssä ja pääsevän mukavasti eteenpäin. Siinä kait tärkeimmät kriteerit. Työmatkaa tulen kuitenkin vielä taivaltamaan hybridilläni turvallisesti lenkkarit jalassa.

Tasapuolisuuden nimissä piti vielä juoksuvarustustakin päivittää. Lenkkarit olikin jo hankintalistalla, mutta uutena  kokeiluna hankin sinne oman jalan mukaisesti muotoillut pohjalliset. Parin lenkin jälkeen vaikuttaa erittäin lupaavalta.

Yhteenvetona voinee sanoa, että hyvät ja toimivat välineet tuovat mukavuutta treenaamiseen. Parhaimmassa tapauksessa myös estävät vammoilta. Kuntoa ne eivät kuitenkaan kohota, siihen kun auttaa vain raaka työ.

Jalkineita joka lähtöön

Matkasuunnitelmia

Syksyn kilpailumatka on matkustamista vaille valmisteltu. Lentoliput hankittiin jo joulukuussa ja hotellihuone varattu tammikuussa. Viimeisimpänä lajien valinnat ja ilmoittatumisplankettien lähettäminen uimaliittoon. Uimaliitto vielä leimaa paperit ja laittaa ne sitten suoraan kisajärjestäjille.

Viime viikon pommitin sähköpostilla erinäisiä tahoja ja selvitin tarvitsemmeko viisumia Venäjälle. Välilaskumme on Moskovassa ja vaihtoaika muutaman tunnin. Tuntui järjettömältä hankkia monen kymmenen euron viisumi transit-alueella oleiluun. Lopulta selvisikin, että emme tarvitase edes kauttakulkuviisumia.

Vielä tosin mietin, että päivitänkä passini. 9 vuotta se on palvellut ja vuosi olisi toki jäljellä, mutta se tärkein sivu on lähtenyt repeytymään kummastakin reunasta. Taidan ottaa varman päälle ja vielä kesän aikana hankkia uuden passin.

Lajivalikoimassa en itselleni paljon armoa antanut. Joka päivälle on lajeja ja pisimmästä päästä. Kaiken kruunaa viikon kisarupeaman päälle uitava 3 km avovesiuinti.

Tuleva kisa-allas Jaltalla, Ukrainassa

Välineurheilua

Niin siinä vain kävi, että ostin itselleni märkäpuvun. Entisenä uimarina olen aina pitänyt märkäpukua hieman epämukavan näköisenä. Kipukynnys avoveden lämpimyydessä menee kuitenkin lämpimiin allasvesiin tottuneella aika alhaalla. Päädyin siis varmistamaan varman kisoihin lähdön tulevan kesän lämpötiloista huolimatta.

Aika high-techiähän nuo tri-puvut näyttävät nykyisin olevan ja se toki takaa myös korkean hinnan. Joustavat kuitenkin vaativassakin käytössä ja kait se on pakko uskoa, kun pukua kauppasi Suomen yksi parhaista triatleeteista Scorpionstoresta. Sittenhän se selviää kun pääsee avoveteen kokeilemaan. Ei kuitenkaan ihan vielä tarkene edes puvun kanssa...

X-terra vector pro märkäpuku

Sairastelua

Ei ole ollut tarvetta tännekään päivittää mitään. Ehdin muutamat mukavat keväiset lenkit vetämään ja vain haaveilemaan pyöräilystä kun iski nuha. Ei paha ollenkaan, ei kurkkukipua, mutta kuitenkin hieman voipunutta ja tukkoista oloa. Sitten päälle alkoi särkeä ylähampaita. Meni siinä jokunen päivä ennen kuin tajusin, että poskiontelothan ne siellä ilmoittelee itsestään. En siis joutunut varaamaan aikaa hammaslääkärille vaan ihan tavalliselle lääkärille. Ja niinhän se oli, että antibioottikuurilla jatketaan seuraavat päivät.

Nyt siis jatkan kärvistelyä, kun ei voi tehdä yhtään mitään ja kerään mielettömät motivaatiot aloittaa treenit kohti Kiskoa.

Näin kesän kynnyksellä tekee mieli palata viimekesäisiin tunnelmiin.

Kotka Masters SM kisaraportti

Nyt olen vihdoin ajatuksella katsonut uituja aikoja läpi ja tehnyt mielessäni pientä kisa-analyysiä. Ensinnäkin ennen kilpailuja jännitin hieman hääppöistä viimeistelyäni. Kaksi viikkoa ennen kisoja vietimme rentouttavan loman Vierumäellä, jossa uinnille ei juuri jäänyt sijaa. Tavoitteena oli hiihtää paljon ja tehdä peruskuntoa kesän pitkille koitoksille. Lisäksi tosiaa loukkasin typeryyksissäni niskani takaperinkuperkeikka kokeilussani. Viimeinen viikko ennen kisoja meni täysin työkuvioihin uppoutuneena. Vaikka viikko olikin rankka monine lentoineen ja pitkine kokouspäivineen, niin kevään näkeminen Kroatian Zagrebissa kyllä kohotti kovasti mielialaa. Jälkikäteen voi viisaana todeta, että viikon urheilemattomuus taisi tuoda hyvän keventelyn kisoihin.

Itse masters SM-uinnit alkoivat jo perjantaina pitkien matkojen koitoksilla. Päätin sivuuttaa omasta ohjelmasta nämä jo siitäkin syystä, että tiesin palaavani työmatkalta to-pe välisenä yönä. Matkasimme kuitenkin kisapaikalle jo pe-iltana.

Lauantaina henkilökohtaisina lajeina oli edessä 200 m sekauintia sekä 200 m selkäuintia. Lisäksi viesteissä olin mukana uimassa 50 m selkäuintia ja 50 m vapaauintia. Olen kova jännittämään kaikkia kilpailuja ja niinpä kilpailut on aina mukava aloittaa viestillä, jossa painetta voi jakaa seurakavereiden kanssa.

50 m selkäuinti meni kelvollisesti aikaan 35,92. Uinti Kotkan altaassa on hieman haastavaa, sillä toisen pään käännös on hankala hahmottaa. Allas on toisesta päästään n. 4 m syvä ja seinän etäisyyden hahmottaminen vähintäänkin hankalaa. Lauantaiaamun verryttelyssä yritin tätä hahmottaa, mutta varsinkin tässä ensimmäisessä lajissa huomasin vielä kyttääväni seinää ihan liikaa. Selässä varsinkin pitäisi luottaa siihen miten lippuilta ne vedot aina osuu kohdalleen eikä mahalleen kääntyessä pitäisi olla epäselvää miten käännös tehdään. Viestissä joukkueemme sijoittui kuitenkin mitallisijoille kolmanneksi.

Ensimmäinen henkilökohtainen lajini oli sitten 200 sku, josta jo laitoinkin hienon videon edelliseen postaukseeni. Ajallisesti se ei ollit kovin hääppöinen, mutta toisaalta kokemus oli oikein mukava ja pitkästä aikaa rintauintikin tuntui vievän enemmän eteenpäin. Loppuaika 2.53,08 ja omassa sarjassa sija 2/4. Näytin päihittäneen myös nuoremman ikäsarjan uimarit vaikka sitten vanhemmista löytyikin jo kovempia tekijöitä.

Aamujakson päätti taas viesti, jossa 50 m vu sujahti aikaan 32,86. Todella hitaan vaihdon kun olisin saanut osumaan nappiin niin olisi tietenkin aikakin ollut hitusen parempi. Kokonaisuudessaan joukkue ylsi sijalle 2, joten aamun kaikista lajeista tuli mitali.

Aamu ja iltajakson väliin jäi ainoastaan parin tunnin tauko, jonka aikana pikaiset syömiset ja vajaan puolen tunnin torkut. Iltajakso alkoikin heti henkilökohtaisella 200 m selkäuinnilla. Siinä onnistun aina saamaan aikaan erityistä jännistystä, sillä se on ollut aikoinaan päämatkani. Onnistuminen siinä tarkoittaa nappisuoritusta ja aivan hirveitä maitohappoja. Valmistautuminen keskittyy siis pääosin henkiseen kivunsiedon voittamiseen. Uinti tuntui onneksi jo alkuverryttelyssä hyvältä. Teknisesti voisi sanoa, että itse uinti meni hyvin (ainakin niiltä osin joita muistan). Koska vierelläni oli minua paljon kovemmalla ajalla ilmoitettu uimari, olin hieman hämmentynyt hänen jäätyä minusta jonkun metrin jälkeen heti alkumatkasta. Lopussa saimme vielä aikaiseksi pienen kiritaistelun. Uimani aika olikin vasta hämmentävä. Paransin lokakuussa uitua aikaa absoluuttisesti 12 sekuntia, jos vielä ottaa pitkän radan hyvitykset pois parani aikani 8 sekuntia. 200 m kilpailumatkalla se on aivan älyttömän hyvä parannus. Loppuaika oli 2.44,26. Ainoana sarjani edustajana sain kultaa, mutta kultaakin arvokkaampaa oli tuo hieno uitu aika!

Koska kilpailut käytiin Kotkassa,  päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja vietin mukavan lauantai-illan ja yön kummipoikani perheen luona Haminassa. Sunnuntai aamun herätys oli hieman karun oloinen kesäaikaan siirtymisen vuoksi. Onneksi kuitenkin sain kyydin Haminasta Kotkaan ja lisäksi tapojeni vastaisesti menin verryttelemään juuri ennen kilpailujen alkua.

Viimeisen päivän koitokset alkoivat viestillä, jossa uin 50 vu aikaan 32,38. No olihan se himpun parempi kuin edellisen päivän vastaava ja vaihtokin osui vähän paremmin kohdalleen. Mukava irroittelu ennen henkilökohtaista koitosta.

Halusin kokeilla miltä tuntuu kun lähtee kovaa ja rohkeasti uimaan niinkin pitkää matkaa kuin 400 vu. Siinä onnistuinkin mielestäni hyvin ja en edes pahasti hyytynyt loppua kohden. Loppuaika 5.19,26 on ihan tyydyttävä. Tein samalla väliaikana uuden 200 vu ennätykseni (2.33,89), joka myös puhuu tuon reippaan alun puolesta. Vielä vähän kestävyyttä ja uskoa itseen niin saan loppuajankin hinattua hieman eri lukemille. Sijoitus 1/5 omassa ikäsarjassa.

Päivän päätti satasen viesti, jossa oma osuuteni 100 vu meni aikaan 1.10,09. Joukkueemme voitti ja kirjasi sekä SE:n että PE:n omiin nimiinsä - ei hullumpi päätös kisaviikonlopulle.

Harjoitus tekee mestarin

Tähän ikivanhaan sanontaan on kait uskominen. Sen verran hyvin meni viikonlopun kilpailut, että olen kyllä todella tyytyväinen suorituksiini ja myös järkevään harjoitteluun edellisten kilpailujen jälkeen. Olen päättänyt, että en tee sitä samaa virhettä kun teinivuosinani. Eli treenaisin määrällisesti itseni kyllästymispisteeseen ja täydelliseen jumiin. Siinä olen onnistunut. Koko ajan on tosin sellainen olo, että pitäisi harjoitella enemmän ja sehän tietenkin pitää motivaatiotason varsin hyvällä korkeudella. Lisäksi on virkistävää havaita, että teknillisestikin voi vielä kehittyä näin aikuisiälläkin. Kiitos loistavan valmentajamme, joka tuo täysin uusia ideoita ja ajatuksia uintiin.

Kiitos myös seurakaverilleni, joka kuvasi viikonlopun kilpailuissa 200 m sekauintisuoritukseni. Sitä varmastikin katson moneen otteeseen ja mietin, mitä voisin vielä parantaa. Heti tuli puolen tusinaa ajatusta tekniikan hiomisesta, joten altaaseen on taas kova kiire takaisin.

Seuraaviin todellisiin uintikoitoksiin on aikaa reilu 5 kk, joten nyt pitäisi suunnata katsetta myös niihin muihin lajeihin. Eilen illalla etsiskelin alkukesälle sopivaa puolimaratonia, mutta en vielä toistaiseksi onnistunut siinä. Muutamia rajoituksia aikataulullisesti on, joten ehkä täytyy vain keskittyä noihin muihin  lajeihin. Joka tapauksessa juoksuharjoittelu ja pyöräilyt pitäisi nyt vihdoin aloittaa todenteolla.

Hyvältä näyttää

Nimittäin treenipäiväkirja.

Etsin loppuvuodesta hyvää tapaa kirjata treenejä ylös. Mitään kriteerejä täyttävää valmista pohjaa ei tuntunut löytyvän. Siinä tuli olla mahdollisuus kirjata useita lajeja, seurata käytettyä aikaa tai matkaa tai molempia. Sekä tietenkin joskus tulevaisuudessa laskea kertyneitä treenejä määrällisesti, ajallisesti tai matkallisesti. Niin ja rasitustasonkin vielä halusin sinne lisätä fiilispohjalta. Päädyin lopulta itsetehtyyn Excel-taulukkoon.

Sen verran paljon siitä kotona murisin, että sain joululahjaksi oman perusPolarin (RS300x). Treenipäiväkirja toimii verkon kautta (polarpersonaltrainer.com) ja sinne voi lisätä myös harjoitukset joissa ei ole sykemittari mukana. Käytännössä suurin osa harjoituksistani onkin nyt talvella tullut tehtyä ilman sykemittaria. Minä kun en uidessa tykkää tuota mittaria käyttää. Uidessa tuo kello tuntuu oudolta kädessä.

Polar RS300x

Olen kyllä ollut ihan tyytyväinen kyseiseen vempeleeseen. Ei siinä kaikkia herkkuja ole, mutta perustiedot antaa kuitenkin kuten treenin keston, maksimisykkeen ja keskisykkeen.

Latasin ja kirjasin siis juuri ylös tuonne treenipäiväkirjaani kaikki edellisen kahden viikon treenit. Täydeltä näyttää ja niinhän se loman jälkeen kuuluukin :) Ensi viikolla sitten palautellaan ja painetaan töitä. Olen nimittäin kolme päivää työmatkalla tuolla keski-Euroopassa. En aio tehdä Stubbeja ja käydä lenkillä ennen aamupalaa tai puntilla lounastauolla. Illatkin on jo varattu isäntien toimesta. Palautuminen tekee varmasti hyvää tottumattomalle kuntoilijalle ja ensi viikonloppuna onkin syytä olla iskussa Kotkan SM-uinteihin.

Tässä vielä lyhennelmä treenipäiväkirjan annista:
Ti 8.3. kuntopiiri 0,5 h + uinti 1h
Ke 9.3. Hiihto 1h
La 12.3. Kehonhallinta 45 min + Zumba 45 min
Su 13.3. Hiihto 1 h
Ma 14.3. Hiihto 1h 15 min
Ti 15.3. Uinti 45 min + Hiihto 1 h + Kuntonyrkkeily 45 min
Ke 16.3. Hiihto 1h 20 min
To 17.3. Hiihto 1h 30 min + vesijumppa 45 min + uinti 15 min
Pe 18.3. Hiihto 30 min + kahvakuula 45 min
Su 19.3. Uintikilpailut (800 vu 11.01,19)

Kahdelle viikolle yhteensä 14 h treenausta. Josta tosin suurin osa on seitsemän päivän sisälle mahtuvia treenejä. Ei noi määrät nyt tietenkään päätä huimaa, kun miettii millaisia määriä joskus teininä tuli vedettyä, mutta nyt, tässä ja näillä resursseilla aika loistavasti! (Tässä ei ole laskettu niitä pulkkamäki, leikkipaikka, jumppasali, kylpylä tunteja. Niitä kun lomalla lasten kanssa tulee...)

Setti loppui vielä varsin mukavasti seuran sisäisiin kilpailuihin. Siellä käväisin puntarilla pitkästä aikaa ja sain varsin mukavia tuloksia. Tulokset itse uintisuorituksestakaan eivät olleet pöllömmät! Tästä on mukava aloittaa tiukka työputki kohti kesälomaa.